Pauliina Cross

Pauliina Cross on helsinkiläinen abstrakti kuvataiteilija joka työskentelee Pukinmäessä, Helsingissä. Taiteellisen luomisen lisäksi Cross työskentelee brändinhallinnan ja visuaalisen suunnittelun parissa. Hänen työskentelyään molemmissa rooleissa ajaa vahvasti tarve ymmärtää ympäröiviä ihmisiä, motivaatioita ja yhteenkuuluvuuden tai erillisyyden tuntemuksia. Cross on opiskellut nuorena taiteen perusopinnot Pohjois-Helsingin Kuvataidekoulussa ja aikuisiällään jatkanut taiteen opiskelua itsenäisesti. Crossin teoksia löytyy yksityisistä kokoelmista niin Euroopasta kuin USA:sta.

Crossin taiteellinen ura alkoi figuratiivisista, värikkäistä still-life maalauksista joiden teemana esiintyi hedonistiset hetket pöytien äärellä, inhimillinen tarve kerääntyä, kohdata ja jakaa. Tänä päivänä Crossin teoksissa esineet ja tunnistettavat tilanteet ovat liuenneet intuitiivisiksi väreiksi ja muodoiksi, jotka rakentavat tunnetiloja ja sisäisiä maisemia kerros kerrokselta.

Teokset syntyvät prosessivetoisesti, alkaen aina tunnetilasta tai kokemuksesta, ja käsittelevät usein yhteenkuuluvuuden kaipuuta sekä epävarmuutta, joka meissä syntyy kohdatessamme itsemme tai toisemme rehellisesti ja haavoittuvasti, aina jotain kaivaten. Kerrostamalla ensin akryyliä ja sen jälkeen öljymaaleja sekä öljytikkuja, Cross pyrkii kuvaamaan sisäistä tunteiden arkkitehtuuria värien, muotojen ja niiden keskinäisen vuoropuhelun ja sekoittumisen avulla. Teoksissa näkyy geologinen, kerrostunut rytmi ja tekstuuri, joka syntyy käyttämällä erilaisia mediumeja, sekä hiekkaa ja kylmävahaa. Cross valmistaa teoksiinsa kehykset vaaleasta mäntylistasta.

”Teosteni lähtökohtana on aina tarve työstää kokemusta tai tunnetilaa joka sillä hetkellä on elämässäni läsnä. Viimeisen vuoden aikana nämä tunteet ovat nousseet lähes poikkeuksetta joko yksinäisyyden tai yhteenkuuluvuuden tunteista, ja niiden aiheuttamasta introspektiosta. Prosessini on ikään kuin vuoropuhelua syntyvän teoksen kanssa. Kerros kerrokselta esitän tunteeni kankaalle, joka synnyttää vasta-argumentin. Prosessi vaatii radikaalia rehellisyyttä, niin kuin uskon yhteenkuuluvuudenkin vaativan. Lopputuloksena teoksissani näkyy aina kuljettu matka, kerroksittaisuus, rohkeus ja tietty epävarmuus, joka kuuluu oleellisesti kaikkiin inhimillisiin tunteisiin.”