Ismo Hyvärinen

Outokummusta lähtöisin oleva taiteilija Ismo Hyvärinen (s. 1962) keskustelee voimakkailla väreillä. Mutta toisinaan hän lankeaa sinisen pauloihin, ja tällöin juttelukumppaneiksi valikoituvat maanläheiset värit. Aikakausien välissä itseään etsivä taiteilija lepyttää loppumatonta vaellusviettiään ja etsii rauhaa metsän sylistä. Nykyään Hattulassa vaikuttava Ismo Hyvärinen käsittelee maalauksissaan aikaan ja olemiseen liittyviä kysymyksiä.

Ihmisenä olemisen mysteeri ei lakkaa kiehtomasta taiteilijaa. ”Maalauksissani puen näkyväksi inhimillistä tasapainoilua valon ja pimeyden välillä.” Vuonna 2021 pitämässään näyttelyssään Varkauden taidemuseossa Hyvärinen on valjastanut suomalaisen toteemieläimen karhun ilmaisemaan eri tunneskaaloja surusta iloon ja tuskasta toivoon. Taiteilijan alter ego ei kuitenkaan paljasta todellista luonnettaan, vaan se jää arvoitukseksi. Hyvärinen kuvailee itseään romanttiseksi tarinankertojaksi, jonka sielukkaissa ja värikylläisissä maalauksissa taiteilijan syvä luontosuhde ja yhteys metsäsuomalaisuuteen pääsee esille.

Esittävän ja ei-esittävän välimaastoon sijoittuvat värikylläiset teokset puhuttelevat yleisöä, joka etsii taiteesta syvyyttä ja tunnelatauksia.

JUURIMAISEMIA | Gumbostrand Konst & Form – 20.4.-4.6.2023

Teokseni ovat juurimaisemia. Haen ja etsin juuria, sekä omiani että yhteisiä. Maalausteni teemat lähentelevät jo alkumaisemia, sitä hetkeä, jolloin ei ollut vielä mitään häiritsevää. Ei mitään ihmisen turmelemaa. Ei mitään rakennettua eikä rikottua. Niissä on valo. Niissä on myös pimeyden läsnäolo.

Juureni ovat Pohjois-Karjalassa. Sen myötä on luontevaa, että metsä on minulle kirkko. Kuitenkin vuosi vuodelta minulla on tarve matkustaa vieläkin pohjoisemmaksi. Tunturi on minulle toinen kirkko.
Teokseni ovat minulle hyvin henkilökohtaisia. Osa lähes intiimejä. Kuitenkaan en voi välttyä ajatukselta, että niissä on samalla kollektiivisen muistin kerrostumia. Sen myötä omat kokemukseni, toiveeni, haaveeni, pelkoni kietoutuvat kollektiivisen muistimme tarinoihin. Sen myötä maalaukseni syntyvät. Olen tulkki kahden maailman välillä. Sen joka on mitattavissa ja sen toisen, joka on outo ja tuntematon.